Huoli

Huoli ja murehtiminen ovat perinteisiä mielen tapoja käydä läpi asioita, jotka aiheuttavat meille ikävää epävarmuutta ja tuntuvat uhkaavan hyvinvointiamme. Mikään ei ole ikävämpi tunne kuin huoli omasta tai läheisen jaksamisesta.

Huoli voi olla mielessä taustalla rauhattomuuden tunteena. Se voi olla aiheellinen ja realistinen, jolloin on hyvä ottaa se toiminnan kohteeksi ja selvittää, mitä on tehtävissä.

Joskus huoli voi olla myös tulevaisuuden ennakointiin liittyvää epävarmuutta, turvattomuuden tunnetta, jolle ei löydy selkeää syytä tai jotain johon ei itse voi vaikuttaa.

Silloin on opittava elämään huolen kanssa, hyväksyen se olemassaolon. Joskus voi olla avuksi puhua läheisille huolesta, ja ehkä huomata että se ei muiden mielestä vaikuta ehkä yhtä suurelta uhkalta. Itsepintainen huolen tunne ei kuitenkaan aina häviä, muiden vakuutteluista huolimatta. Huolen kohtaamisen askeleet voisivat mennä näin:

  • Tunnista ja nimeä huolen aihe
  • Kokeile voitko olla hetken tämän huolen kanssa ja vain antaa sen olla, tunnustaen sen olemassaolon, kutsuen sen vieraaksi mieleesi ja seuraten sen kulkua.
  • Tunnustele mitä se sinussa herättää, tunteita, ajatuksia, kehon tuntemuksia

Huoli läheisen mielenterveydestä

Oma elämäsi saattaa olla tasapainossa, mutta olet huolissasi läheisesi tilanteesta. Hän voi olla ikääntynyt henkilö, jonka käytös on viime aikoina muuttunut, tai olet havainnut hänen muistinsa heikentyneen. Tai olet huomannut, että läheisesi alkoholin käyttö on muuttunut niin runsaaksi, että se aiheuttaa hänelle ongelmia ja vaaratilanteita.

Läheiselläsi on saattanut alkaa ilmetä mielenterveyteen liittyviä ongelmia, kuten ahdistuneisuutta, pelkoja, vihaisuutta, toivottomuutta tai itsemurha-ajatuksia.

Asian puheeksi ottaminen läheisesi kanssa saattaa tuntua vaikealta, ja voi olla, ettei hän halua keskustella asiasta kanssasi. Hän voi olla myös ärtynyt huomatessaan läheisen yrittävän auttaa häntä, tai sitten hän saattaa olla helpottunut siitä, että joku huomaa tilanteen. Se, miten läheinen itse suhtautuu ongelmaansa, vaikuttaa siihen, miten hänet saadaan avun piiriin.

Ota rohkeasti yhteyttä läheisesi paikkakunnan sosiaali- tai terveydenhuoltoon ja kerro huolesi heille. Esimerkiksi sosiaalityöntekijä neuvoo ja ohjaa, miten tilanteessa kannattaa toimia ja mihin tahoon olla yhteydessä. Voit myös pyytää häntä avuksesi hoitamaan läheisesi asioita. Vertaistukea saat eri järjestöistä ja yhdistyksistä. Muista ettei koskaan ole väärin tai liian pientä syytä ottaa yhteyttä. Mieluummin turhaan kuin ei ollenkaan.